spacer.png, 0 kB

     
 

Krohn-sivusto:

›  Etusivu
›  Suvun historia
›  Suvun haarat
›  Koko suku
›  Sukuaineistoa
›  Krohnit maailmalla
›  Viestifoorumi
›  Merkkipäiviä
›  Ajankohtaista
›  Linkkejä
 
Yhteydenotto
 
 

Kuvagalleria:

›  Abraham
› › Friedrich
› › › Breitensteinit
› › › Madeiran haara
› › Leopold vanh
› › › Juliuksen haara
› › › Leopoldin haara
›  Kiiskilä
›  Sukua koolla
›  Krohnien hautoja
 
 

spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
Krohnin suvun haarat
 

Abrahamin jälkeläiset

Kantaisä Abraham Friedrich Krohnilla (1766-1827) ja hänen puolisollaan Elisabeth Balserilla (1770-1837) oli seitsemän poikaa eikä yhtään tytärtä. Vain kahden pojan — Friedrich Alexanderin (1798-1874) ja Leopold Wilhelmin (1806-1890) — jälkeläishaarat ulottuvat nykypäiviin.

Friedrichin lapsista alkavat seuraavat sukuhaarat:

  • Catharina Charlotten (1821-1909) jälkeläisistä muodostuu kaksi Breitenstein-haaraa:

    Wilhelm Robert Breitenstein (1848-1933), Catharinan poika, jonka biologinen isä ei ole tiedossa, varttui Suomessa ja jäi tänne. Vuonna 1897 hän osti Kiiskilän kartanon, jolloin se palasi Abrahamin jälkeläisten haltuun parin vuosikymmenen ajaksi. Wilhelmin jälkeläisiä ovat mm. Suomen entinen YK-suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein (1933-2005) sekä ministeri Alexander Stubb (1968-).

    Avioliitosta Samuel Breitensteinin (1816-1892) kanssa Catharinalla oli kaksi poikaa, joista Auguste Breitensteinin (1853-?) jälkeläisiä elää tiettävästi edelleen Sveitsissä.

  • Nicolai (1831-1909) ja Wilhelm Johan (1838-1916) muuttivat molemmat Madeiralle. Heidän jälkeläisiään elää mm. Englannissa, Etelä-Afrikassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suvun piirissä tunnettu sukukronikka on Nicolain kirjoittama.

  • Ida Nadeschdan (1841-1925) ja hänen puolisonsa, sleesialaisen parooni Hugo Julius von Eickstedtin (1832-1897) jälkeläisiä asuu Keski-Euroopan lisäksi mm. Australiassa ja Englannissa. Heihin kuuluvat mm. Englannin kuningassuvun jäsenet lordi Frederick Windsor (1979-) ja lady Gabriella Windsor (1981-).
Leopoldin lapsista alkaa kolme sukuhaaraa, joista varsinkin kahdesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Suvun historia:
  • Julius Leopold Friedrichin (1835-1888) haarassa on suomennettu nimi Kurki-Suonio laajalti käytössä Ilmari Krohnin, ja Korosuo Kaarle Krohnin jälkeläisten piirissä. [Suonio oli Juliuksen kirjailijanimi, ja etuliite Kurki on Krohn/Kranich-sanan suomennos.] Lukuunottamatta Aino Kallaksen (1881-1967) jälkeläisiä, jotka ovat Virosta paettuaan hajaantuneet Ruotsiin, Englantiin ja Yhdysvaltoihin, tämä haara on pysynyt Suomessa.

  • Leopold Augustin (1837-1892) sukuhaarassa ei Krohn-nimeä ole suomennettu, ja haara on myös pysynyt Suomessa.

  • Emiliestä (1841-1922) ja hänen 1. puolisostaan, kauppaneuvos Woldemar Hackmanista (1831-1871) alkaa suvun Hackman-haara. Hackmanien juuret ovat Saksan Bremenissä, mistä Woldemarin isoisä, Johan Friedrich Hackman vanhempi (1755-1807) tuli Viipuriin v. 1777. Emilien ja Woldemar Hackmanin kolmesta pojasta Alfred Leopold Fredrik (1864-1942) tuli tunnetuksi arkeologina, Victor Axel (1866-1941) geologina ja Valter Oscar (1868-1922) kansanrunouden tutkijana. Vanhimman tyttären, Aline (Lilly) von Düringin (1860-1934) jälkeläisiä elää nykyisin Norjassa.

    Woldemarin kuoltua Emilie avioitui saksalaisen säveltäjän Gustav Ernst Schreckin (1849-1918) kanssa, joka sittemmin toimi Tuomas-kanttorina sekä sävellyksen ja musiikin teorian opettajana Leipzigissä, mutta heidän liittonsa oli lapseton.

Näiden haarojen alut näkyvät sukupuusta, jossa on annettu vain ne Abrahamin jälkeläiset lastenlastenlapsiin saakka, joilla on nykyisin eläviä jälkeläisiä. Täydellisempi Krohnin suvun sukupuu selviää sivun Koko suku listauksesta, jossa useisiin nimiin on liitetty myös linkki henkilön esittelyyn.



David Erdmannin nimikirjoitus Nicolai Krohnin silkkipaperille jäljentämänä

Abrahamin lähisuku

Niinkuin kohdassa Suvun historia kerrotaan, Abrahamin isä David Erdmann Krohn (1736-1811) oli Poseritzin lukkari-opettaja Rügenin saarella. Pian tämän viran saatuaan hän avioitui edeltäjänsä lesken, nuoren Catharina Engel Böhmernin (1739-1824) kanssa.

Abraham oli vanhin Davidin ja Catharinan yhdestätoista lapsesta, joista viisi eli aikuisiksi. Kymmenen vuotta nuoremman Sophia-sisaren (1777-n.1815) poika Karl Dalmer (1811-1876) oli pastori ja kirjailija, jonka kirjoittamaa alasaksankielistä kronikkaa Nicolai sukukronikassaan siteeraa kertoessaan Abrahamin lähdöstä Pietariin v. 1785 ja hänen alkuajoistaan siellä. Tätä nykyäänkin tunnettua alasaksankielistä kirjailijaa saamme siis Nicolain ohella kiittää Abrahamin tarinan säilymisestä.

Karl Dalmerin kautta Krohnit liittyvät myös rügeniläiseen Tiburtius-sukuun. Karlin käly Franziska Tiburtius tunnetaan Saksan ensimmäisenä lääketieteen tohtorina ja naisten opiskeluoikeuksien esitaistelijana, ja tämän käly Henriette Hirschfeld-Tiburtius o.s. Pagelsen puolestaan Saksan ensimmäisenä naishammaslääkärinä. Naisena kumpikin joutui opiskelemaan ulkomailla, Franziska Sveitsissä ja Henriette Yhdysvalloissa.

Abraham ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen sukunsa jäsen, joka lähti koilliseen onneaan etsimään. Ensimmäinen, jonka tiedetään tämän tehneen, oli hänen setänsä Gottfried Mathias Krohn (n. 1740-1777), joka oli muuttanut Viron Narvaan ilmeisesti jo ennen Abrahamin syntymää. Kun Abraham sittemmin osti oluenpanemiseen tarvitsemaansa ohraa Virosta, tapasi hän näillä matkoilla kahta narvalaista naispuolista serkkuaan — Gottfried-setä oli tuolloin jo kuollut. Joitain heidän jälkeläisiään siirtyi myös Suomeen

Gottfried-sedän nuoremman veljen Johann Emmanuel Krohnin (1748-1825) tiedetään 1770-luvulla asuneen viitisen vuotta Suomessa — Suomi ja Rügen kuuluivat molemmat tuolloin Ruotsin valtakuntaan — mistä hän siirtyi hovikapellimestariksi Pietariin. Ilmeisesti juuri hänen esimerkkinsä ja konkreettinen tukensa sai Abrahaminkin muuttamaan Pietariin. Jälkeläisiä ei tällä Abrahamin sedällä ollut.

Abrahamin kutsumana muutti Pietariin myös hänen nuorin veljensä Johan Christian (1782-1817), joka Abrahamin tavoin oli leipuri. Kirjanpitäjäkseen Abraham kutsui Pietariin Beate-sisarensa (1774-1824) pojan Carl Hasperin (1801-1842). Nämä molemmat pysyivät naimattomina.

Tarkempia tietoja Abrahamin lähisuvusta löytyy hänen isoisoisästään alkavasta sukupuusta, joka ulottuu hänen serkkuihinsa, sekä siihen liittyvistä lisätiedoista. Pääosiltaan tiedot perustuvat Nicolai Krohnin sukututkimuksiin, joita hän jatkoi vielä kirjoitettuaan suvun piirissä tunnetun sukukronikkansa v. 1888. 1900-luvulla on myös Ensio Krohn/Kurki-Suonio tutkinut Poseritzin kirkonkirjoja (1918), ja Ilmari Krohn Richtenbergin ja Stralsundin kirkonkirjoja (1930). Joitain lisätietoja löytyy myös Max Krohnin kirjasta Chroniken Deutscher Sippen (Leipzig 1939). Näihin lähteisiin pohjautuvat myös Salme Setälän kirjassa Levoton veri (WSOY 1966) annetut tiedot Abrahamin taustasta.

 

 
 
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB
spacer.png, 0 kB